Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa nähdään tänä vuonna useita teemoja, joista alkuviikkon kattaukseeni osuivat mm. eurooppalainen integraatio, uskonto ja naisen asema. Viron teatteri on viikolla erityisessä lähikuvassa, kun Case Viro tarjoaa neljä esitystä, elokuvan, keikan sekä keskustelutilaisuuksia.
Maailmanlopun remonttityömaa
Kolme miestä ja yksi nainen puuhastelevat keittiöremontin parissa. Puhutaan aika vähän, lähinnä murahdellaan ja kiroillaan suupielestä, toiset viroksi, toiset suomeksi. Pinna tuntuu olevan kireänä itse kullakin, remontti ei oikein etene.
Jännitteitä rakentuu niin kansallisuuksien välillä kuin sisälläkin, jotain vienoa flirttiäkin syntyy. Hetken hermojen menetyksestä ja raivosta pienenee ilmaisu taas sormenpään herkäksi, näennäisestä kaaoksesta nousee hienovaraisia yksityiskohtia.
Virolaisen Rakvere Teaterin, lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon ja tamperelaisen Teatteri Telakan valtionpalkinnon viime vuonna napanneen trilogian kolmas osa Köök pelaa improvisoidun oloisella näennäistekemisellä juuri niin kauan, että käänne on saatava.
Ja millainen käänne se onkaan! Vastauksia ei anneta, mutta kysymyksiä herää: kenen sotia ovien takana soditaan? Miksi veri loistaa pimeässä? Keitä ovat nämä ihmiset tässä keittiössä?
Andres Noormetsin ohjaama esitys tiivistää eurooppalaisen muukalaisvihan mikrotason mittakaavaan. Anneli Rahkema ja Peeter Rästäs Rakveresta sekä Vanhan Jukon Hannu Salminen ja Telakan Antti Mankonen tanssivat tämän hilpeän ja hirvittävän esityksen sovituilla askeleilla, mutta hetkessä eläen.
Teatterikesän Case Virolle Köök on komea avaus, kolmen teatterin trilogialle hieno huipennus.
Pikkusiskon vapaus valita
Hollantilaisen Trouble Manin esitys somedaymyprincewill.com on jo täydessä käynnissä, kun katsojat pääsevät saliin. Sadettin Kirmiziyüz siellä toikkaroi pikkusiskonsa häiden laskuhumalassa, kuorien tarinaa esiin vähän kerrallaan.
Aiemmissa teoksissaan Kirmiziyüz on jo käsitellyt äitiään, isäänsä ja vanhempaa veljeään, nyt on sisaren vuoro päästä keskushenkilöksi.
Toisen polven turkkilaisena maahanmuuttajana, saati tyttönä ei ole Hollannissa helppo kasvaa. Peruskoulun jälkeen sisko hakee paikkaansa eikä lapsuudessa läheinen veli malta uudelta elämältään auttaa.
Parikymppisenä pikkukaupungin kaunotar valitsee ensin huivin ja sitten lomamatkalla kohdatun prinssin Turkista. Veljelle se on vaikea pala.
Esitys pursuaa suvereenia ja vilpitöntä näyttelijäntyötä, Kirmiziyüzin esittämänä sisko ei ole koominen drag-hahmo, vaan herkkä nuori nainen.
Vastapainoksi komiikkaa pursuavat The Sadists -kolmikon eli hollantilaisten näyttelijä-muusikoiden Erik van der Horstin, Kasper Schellingerhoutin ja Viktor Griffioenin vauhdikkaasti irtoviiksillä roiskimat sivuhenkilöt. Bändi myös soittaa vetävää musiikkia elektronisesta rokista turkkihumppaan.
Vaikka esitys käsittelee niin islamia kuin maahanmuuton ongelmia, ei Kirmiziyüz koe tarvetta poliittiselle saarnalle. Oman tiensä valitsevan sisaren tarina ei ole uhrin, esityksen loppu on toiveikas.
*****
*****
Esitys Tampereen Teatterikesässä 4.8.2014
Esitys Tampereen Teatterikesässä 5.8.2014
Arviot julkaistu Hämeen Sanomissa 7.8.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Arvostan omalla nimellä kommentointia!