27 syyskuuta, 2014

Upeasti laulaviin sisaruksiin ei pääse kiintymään

Riihimäen Teatterin Harmony Sisters -esityksestä jäi varsin ristiriitainen olo.

Elina Snickerin teksti toimii dialogin tasolla mainiosti, rento puhekieli auttaa väistämään elämäkertanäytelmille usein tyypillistä ”historiallista” kohotteisuutta. Mutta kokonaisdramaturgia ei oikein toimi, hämäräksi jää, miksi juuri nämä kohtaukset Valtosen sisarusten taipaleelta on valittu. Markku Arokanto ja Saana Lavaste jakavat sekavan esityksen ohjausvastuun.

Esitys alkaa kiehtovasti, tyttöjen lapsuuden käänteet käydään läpi hengästyttävänä sirkusnumerona. Mutta kaahaaminen jatkuu, kun päästään laulu-uran alkuun. Mikään tapahtuma ei nouse toista tärkeämmäksi, kun kohtauksesta toiseen juostaan. Mikään ei oikein kosketa, sisarukset eivät edes ehdi erottumaan toisistaan, joten heihin ei myöskään ehdi kiintyä. Ensimmäinen näytös on aivan kamalan pitkä ja tyttöjen Saksan vierailutkin käsitellään kuin vauhdikkaina sketseinä. Hehheh, Hitlerin patsaalta lähti nenä, oho. Huonoa Marx-veljes-komiikkaa.

Toinen näytös on dramaturgisesti koherentimpi, kun keskushenkilöksi nostetaan Petriikka Pohjanheimon näyttelemä sisarussarjan keskimmäinen Maire. Kaksi muuta, Maija Siljanderin Vera ja Pia Pilzin Raija jäävät edelleen etäisiksi. Miksi kosketusta kaihtava ja pinnallinen Raija nai selvästi inhoamansa miehen? Kiinnostavaa olisi ollut päästä edes hieman sisään myös kirjeitä salakuljettavan ja lapsettomuudesta kärsivän Veran tarinaan.

Pohjanheimon, Siljanderin sekä sisarusten äitiä, esityksen kertojaa esittävän Katja Peacockin roolityöt vakuuttavat ja esityksen laulut sovittanut Marko Puro tekee taitavia pikkurooleja, mutta muu näyttelijäntyö on kovin epätasaista, sivuhahmot jäävät litteiksi.

Mutta se tässä tapauksessa kaikista tärkein eli musiikki toimii loistavasti. Esitykseltä menisi pohja täysin, jos Pohjanheimon, Siljanderin ja Pilzin a cappella -esityksissä särähtäisi yksikin epäpuhdas ääni. Ei särähdä, laulu on hiottua ja tyyli on tarkasti esikuviensa kuuloista.

Mikä on esityksen pääväittämä? En tiedä. Onko se se, että erityislahjakkaat siskot olivat hetken pinnalla ja sitten heistä tuli ihmisiä? Uskoisin, että viesti olisi välittynyt paremmin, mikäli runsauden sijaan olisi syvennetty hieman valikoivammin.

****

Esitys 26.9.2014

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...