Vastaan tuli viikon sisään jo toinen esitys, joka osui ja upposi, mutta jota ei oikeastaan tee mieli sen isommin analysoida (eikä tarvitse edes puristaa, kun ei ole palkkiota luvassa). Näin Teatterikahvila Kivessä Ville Kurjen ohjaaman Valtavan yksiön. Esitys erosta ei asetu mihinkään tiettyyn lajiin, se on fyysistä teatteria, tanssia, vähän puhetta ja sirkustakin.
Janna Haaviston ja Kalle Suomisen aivan mahdottoman upea läsnäolo värisytti, samaan aikaan julma, surullinen ja lempeä esitys nauratti paljon ja itkettikin vähän. Jotkut visuaaliset vertauskuvat ihmissuhteesta ja sen loppumisesta menivät lujaa ohi, jotkut taas tuntuivat melkein liian tutuilta. Monet olivat kovin kauniita.
Käsiohjelman virkaa toimittavassa arkissa ohjaaja toteaa kaivanneensa erorituaalia, mistä tarpeesta esitys on tehty. Mutta ei lopputulos mitään terapiateatteria ole, onneksi. Semmoisesta seuraisi todennäköisesti melkoista kiusaantuneisuutta katsomon puolella. Tästä sen sijaan jäi monella tapaa lämmin olo.
Käsiohjelman virkaa toimittavassa arkissa ohjaaja toteaa kaivanneensa erorituaalia, mistä tarpeesta esitys on tehty. Mutta ei lopputulos mitään terapiateatteria ole, onneksi. Semmoisesta seuraisi todennäköisesti melkoista kiusaantuneisuutta katsomon puolella. Tästä sen sijaan jäi monella tapaa lämmin olo.
****
Esitys 27.11.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Arvostan omalla nimellä kommentointia!