15 huhtikuuta, 2014

Klovnien katseen kautta tragedian ytimeen

Minä löin vaimoani, sanoo kimeä-ääninen klovni, ja niin on avattu ovi merkilliseen maailmaan, joka on RedNoseClubin ja Teatteri Quo Vadiksen tulkinta Kari Hotakaisen Finlandia-palkitusta romaanista Juoksuhaudantie.

Perheensä hyvinvoinnille omistautunut kotirintamamies Matti Virtanen lyö vaimoaan, joka pakkaa tyttärensä mukaan ja lähtee. Saadakseen perheensä takaisin kehittää Matti Virtanen pakkomielteen rintamamiestaloon ja päätyy lopulta äärimmäisiin tekoihin.

Otso Kauton ohjaamassa esityksessä on niin monta tasoa, että tarkkana saa olla. Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät klovneja Mike ja Zin, jotka esittävät Matti Virtasta ja muita romaanin henkilöitä. Välillä näyttämöllä taitavat vilahtaa myös fiktiiviset Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen.

Ennalta sovittu ja improvisoitu kulkevat läpi esityksen, klovnitekniikka on sulavaa ja hienovaraista. Esityksen joustavan rakenteen ja klovnien anteeksipyytelemättömän asenteen ansiosta se kestää jopa näyttelijöiden runsaat putoilut.

Klovnit ovat hurmaavia, Vasama ja Ruuskanen taitavia ja impronsa suhteen todella herkällä tutkalla varustettuja. Ilmeikkäistä ja runsaita tunneääniä, kuin pienten eläinten puuskahduksia, päästelevistä klovneista irtoaa jos jonkinlaista hahmoa, klovni-identiteettien pysyessä kuitenkin vuorenvarmasti kaiken perustana.

Ihastuttavan itseironisesti sivutaan myös aikuisen miehen suhdetta omaan sisäiseen rock-tähteensä. Kaksi miestä kitaroineen tulkitsee Johnny Cashia tai U2:ta liikuttavan tosissaan, varsin usein suupielestä livahtaa vieno ”jeah”.

Suorastaan nerokasta

Hotakaisen tragikoominen tarina lienee monelle tuttu, mutta niille, jotka sitä eivät tunne, väännetään riittävän rautalangasta, kuka kulloinkin on äänessä. Vaikka tarinan käänteet eivät yllätä, on mielenkiintoista se, miten ja mitä kummallista kautta klovnit lopulta maaliin pääsevät.

Klovni merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, toisille ne ovat pelottavia, itselleni taas klovni on yleensä viaton ja lapsenkaltainen, kaikesta innostunut ja alati tosissaan. Tästä syystä esitykseen punoutuu aika paljon kummallista kierrettä ja esimerkiksi seksikohtaukset välittyvät varsin häiriintyneinä. Klovnien viattoman katseen kautta näyttäytyy Hotakaisen tarinakin uudenlaisena.

Kahden miehen esityksenä Juoksuhaudantie voisi olla ihan mielenkiintoinen. Kahden klovnin esittämänä se on nerokas.

*****

Esitys Tampereen Työväen Teatterissa 11.4.2014, arvio julkaistu Hämeen Sanomissa 15.4.2014, väliotsikko toimituksen

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...