03 toukokuuta, 2015

Ihan hauskaa, mutta hampaatonta

Porilainen Rakastajat-teatteri harjoittaa mielenkiintoista kulttuurituontia. Rakastajien myötä Suomessa on nähty alunperin amerikkalainen The 24 Hour Plays -konsepti, ja nyt tarjolla on brittiläisiä Bite Size Plays -pienoisnäytelmiä.

Rakastajien esitys Namipalat 1: Tarantinoa, teetä ja OMG sisältää viisi itsenäistä komediapätkää. Tekstit on suomentanut ja kokonaisuuden ohjannut Juha Siltanen, lavalla nähdään Miia Lindström, Angelika Meusel ja Kai Tanner. 

Pätkien aiheet pysyvät hyvin keveinä ja mietinkin, sallisiko formaatti myös vähän vakavampaa sisältöä. Nyt mennään rivakalla komediaotteella ja kiireen tuntu vielä korostuu tarkoituksellisen hektisesti toteutettujen vaihtojen myötä.

'Mä luulin et mä tykkään tytöistä...' kääntää nimensä mukaisesti tilanteen, kun vanhempien on vaikea hyväksyä tyttärensä äkillinen kaapistatulo - heterona. 'Jenna tykkää tilastasi' kuvaa hysteeristen Facebook-peukutusten, hymiöiden ja LOL-kielen värittämää nuorten naisten maailmaa ja melkein onnistuu tuomaan aiheeseen kriittisen kommentin.

'Itseensäkietoutuva monologi' ironisoi tekotaiteellista teatteria ja 'Sähköinen panttivankidraama kovin kierroksin ja ananaksen kera' on lähtökohdiltaan ihan mielenkiintoinen kohtaus siitä, miten gangsterin koulutustilanne voi mennä pieleen. Lopuksi 'Lukkojen takana' antaa vaniljaseksille oikeutuksen BDSM-trendiä kavahtaville.

Esityksen ensimmäinen kolmikko toimii rytmisesti hyvänä kokonaisuutena. Väliajan jälkeiset viimeiset kaksi eivät kuitenkaan pääse samanlaiseen flow'hun ja ironisesti överi näytteleminen alkaa puuduttaa. 

Rohkeampi variointi tyylilajeissa nostaisi erilliset pätkät paremmin irti toisistaan. Nyt tuntuu, että jokainen juttu on saman toistoa, vaikka itse sisältö muuttuukin. Juha Siltasen terävyys kuuluu suomennoksissa, ohjauksessa hampaita olisi kyllä saanut näkyä enemmänkin.

Toki ymmärrän, että formaatti on "suupaloja", mutta voihan siihen yhteen haukkaisuun saada sushimaisesti useammankinlaista makua ja suutuntumaa eikä aina vaan sitä samaa pottua ja soosia.

Kävin tänä viikonloppuna katsomassa myös UIT:n Kivaa ja korkealta -esityksen. En ole revyystä ihan hirveästi innostunut ikinä ja UIT:n pätkät televisiosta eivät koskaan ole minuun osuneet. Ajattelin kuitenkin, että livenä voisi toimiakin ja lähdin ihan kohtuullisen avoimin mielin katsomoon.

Täytyy todeta, että ei osunut livenäkään. Toki show on muodoltaan ihan taiten tehty, mutta kun sisältö on aika hampaatonta ja jopa vähän pölyistä kamaa, niin ei kyllä juuri naurata. Tai sitten olen vaan näiltä osin tosikko. Sen nyt ainakin tiedän, että televisiottomana aika moni vitsi meni ohi ihan siksi, että en ole kyseisiä ohjelmia ikinä nähnyt.

*****

Rakastajat-teatteri: Tarantinoa, teetä ja OMG
Esitys Korjaamolla 3.5.2015

UIT: Kivaa ja korkealta
Esitys Peacockissa 2.5.2015 

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...