Nunnat, natsit ja laulavat lapset

Mainitsin taannoin, että Evita ei ole lempimusikaalejani. The Sound of Music on. Hei, siinä on nunnia, natseja ja laulavia lapsia! Ja tarttuvaa musiikkia, musikaaliksi kohtalaisen kiinnostava juonikin. 

Olen tähän mennessä nähnyt muistaakseni neljä eri Soundia, mutta vielä ei ole ihan nappisuoritusta tullut vastaan, vaikka kyynelehdinkin muina Pavlovin koirina aina heti ensitahdeista.

Viimeisin on Kuopion Kaupunginteatterin veto ja se on toistaiseksi näkemistäni kokonaisuutena toimivin. Ongelmiakin on: koreografioista uupuu riemu, puvut ovat pastellia hattaraa ja valot sohottavat välillä ihan minne sattuu. Ja bändi on piilossa jossain päin uutta teatteritaloa, mutta ei näyttämöllä tai montussa, mikä on ihan todella tylsää. 

Reeta Westmaniin tykästyin jo Turun Kaupunginteatterin Rocky Horror Showssa ja viehättävän Marian hän tässäkin tekee. Itse asiassa kaikki vuosien varrella näkemäni Mariat ovat olleet varsin mainioita, mutta en vielä kertaakaan ole nähnyt paroni von Trappia, joka olisi vakuuttanut. Jäyhästä ei ole pitkä matka pökkelöön, vaikka ei Jyri Lahtinen kankeimmasta päästä olekaan. Odotan kuitenkin edelleen sitä esitystä, jossa von Trappin liikuttuminen Edelweissin aikana ei vaikuttaisi pateettiselta tai kömpelöltä.

Samoin toivon, että jossain vaiheessa näen version, jossa fasismin uhka saadaan uitettua sisään aikaisemmin, tälläkin kertaa se putoaa syliin vasta toisen näytöksen aikana, vaikka yksi aika hyytäväkin kohtaus saadaan. Pohjimmiltaan lämminhenkiseen musikaaliin se toisi mielenkiintoista kulmaa.

*****

Kuopion Kaupunginteatteri: The Sound of Music
Esitys 19.9.2014