02 heinäkuuta, 2013

Leipää ja sirkushuveja Belgiassa

Kävin viime viikonloppuna Belgiassa, Kortrijkissa järjestetyllä Humorologie-festivaalilla. Festivaali on mukana Euroopan Kulttuuri-ohjelmasta rahoitettussa Unpack The Arts -hankkeessa, jossa 12:lla sirkusta ohjelmistossaan esittelevällä festivaalilla järjestetään residenssi 10 kulttuurijournalistille kerrallaan.

Residenssien aikana katsotaan sirkusta sekä keskustellaan siitä sekä artistien että muiden asiantuntijoiden kanssa. Residenssin loputtua osallistujat kirjoittavat artikkelin haluamastaan aiheesta ja näkökulmasta. Edellisten residenssien artikkelit löytyvät täältä. Koska oma artikkelini ei tule käsittelemään kaikkia nähtyjä esityksiä, tässä muutamia aatoksia matkan varrelta. Kaiken kaikkiaan näin 7 ja puoli esitystä.

Festivaali järjestään Kortrijkin kaupungiosan Marken kulttuurikeskuksessa ja sen liepeille pystytetyissä erikokoisissa teltoissa sekä Kortrijkissa sijaitsevissa teatteritiloissa.

Gandini Jugglers: Smashed (linkki
Yhdeksän jonglööriä, 80 omenaa, 4 teeserviisiä. Residenssin aikana puhuttiin paljon virtuositeetistä. Sirkuksen ydin on perinteisesti nimenomaan ylivertaisen taidon esittelyssä - sirkusartisti tekee jotain sellaista, joka ei suurimmalle osalle ihmiskunnasta ole mahdollista. Tässä esityksessä ei nähty kymmenen pallon jongleerausta, mutta noviisin silmiin jo pelkästään yhdeksän esiintyjän synkronointi sekä esimerkiksi jongleeraus usean muun esiintyjän häirinnän aikana oli varsin jännittävää katsottavaa.
Esityksen kaari tiukasta muodosta silkkaan anarkiaan oli kiinnostavaa, mutta erityisen paljon kiinnitin huomiota siinä nähtäviin sukupuolen representaatioihin sekä misogyniaan. Tarkoituksellista provokaatiota, aivan varmasti. Feministi otti ja provosoitui. Tämä esitys pisti minut miettimään enemmänkin kehoa ja sukupuolta, mutta myös värjäsi varmasti silmälasit loppufestivaalin ajaksi. 

Cie 111: Sans Objet (linkki)
Tutustuin esityksiin etukäteen verkossa sen verran kuin tietoa sattui löytymään. Tästä esityksestä en ennalta ollut kovin kiinnostunut, ajatus teollisuusrobotin ja ihmisesiintyjän interaktiosta ei ollut edes mitenkään uniikki idea, olihan siihen törmätty jo kotimaisessakin nykytanssissa jo ennen Aurélien Boryn teosta.
Kuinka väärässä olinkaan! Esitys oli valtavan kaunis, harmoninen kokonaisteos, jonka lopussa tuli itku. Mielenkiintoista oli, että esitys jakoi meidät residenssiläiset kahteen äärimmäiseen leiriin, toiset olivat todella vaikuttuneita, toiset vihasivat.

Hopla Circus: Face to Fake (linkki
Meksikolaista vapaapainia, lucha libreä ja sirkusta yhdistävä teos oli varsin viihdyttävä. Tämä oli kuitenkin se puolikas esitys, residenssiohjelmaan kuulumattomana ennätin näkemään siitä vain noin puolet ennen kuin oli riennettävä eteenpäin.

Cirk La Putyka: La Putyka (linkki)
Tämä oli toinen esitys, joka jakoi mielipiteet kahteen ääripäähän. Toiset rakastivat tsekkiläiseen oluttupaan sijoittuvaa, rakenteeltaan varsin perinteistä sirkusesitystä, osa piti sitä monella tapaa epäonnistuneena. Itse kuuluin kyllä tuohon jälkimmäiseen porukkaan. Minulle esityksen tyylilaji ei uponnut edes karikatyyrinä, vaan huomasin kiusaantuvani amatöörimäisestä näyttelijäntyöstä, joka korostui kaikkien hahmojen kännisenä hortoiluna.

De Vuurmesteers: Cirqling Times (linkki)
"Tulimestareiden" esitys ei kuulunut residenssin varsinaiseen ohjelmaan ja syystä. Tulta ja vettä pärskyttelevä, köykäisellä juonella koottu esitys aiheutti minussa lähinnä myötähäpeää, joten ei siitä sitten sen enempää.

Cie Pol & Freddy: Le Cirque Démocratique du Belgique (linkki)
Esityskieli oli flaami, mutta ilman kielitaitoakin tärkeimmät asiat tulivat selväksi. Virkamiesten sirkusesitys oli tarkoituksellisen vaatimaton taitomielessä ja perustui yleisön näennäiseen vaikuttamismahdollisuuteen äänestämisen kautta. Äänestää sai pienemmistä ja suuremmista käänteistä, mutta kuten yksi artisteista, Bram Dobbelaere totesi, todellisia vaikuttamisen paikkoja oli vain muutama, muut äänestykset olivat vahvasti johdateltuja: "Haluatteko, että hän jatkaa jongleeraamista palloilla vai haluatteko hänen vaihtavan keiloihin, mikä on paljon vaikeampaa?" Mitäpä luulette, kuinka äänestyksessä kävi?
Hilpeän ja aseistariisuvan sympaattisen esityksen alla olikin varsin mielenkiintoinen pohjavire: äänestävätkö ihmiset juuri niin, kuin miten heitä manipuloidaan? 

Are You in Town? / Juliana Neves: Jump or Fall (linkki)
Tämä oli esitys, joka sinetöi artikkelini aiheen. Kolmen naispuolisen sirkusartistin ja naiskoreografin esitys lienee jo lähtökohtaisesti harvinaista herkkua melko miehisellä alalla. Esityksessä naiskehoa käsiteltiin mielestäni varsin kiinnostavasti ja mukana oli myös leikkiä sukupuolen esittämisen kanssa. Tuoreessa esityksessä oli vielä hiottavaa, mutta kokonaisuus herätti runsaasti ajatuksia.

Los Galindos: Maiurta (linkki)
Pienessä jurtassa esitetty teos ei ollut oikeastaan sirkusesitys ollenkaan, vaan esitys sirkuksesta. Vissi ero. Vanheneva sirkusartisti muisteli menneitä suuruuden aikoja sekä leipoi. Kyllä. Taikina muotoutui milloin naamioksi, milloin käärmeeksi. Olisin ihan hirveästi halunnut pitää tästä esityksestä enemmän, mutta sitä ei oikein oltu ajateltu loppuun asti. Mielestäni konsepti oli kiehtova ja esityksessä oli nähtävissä lukuisia todella hyviä ideoita, joita ei sitten kuitenkaan oltu osattu kehitellä niin, että olisi saatu aikaan koherentti kokonaisuus.  


Hirmuisen erilaisia esityksiä siis tuli nähtyä! Perjantai-iltapäivästä maanantaiaamupäivään kulutettiin myös tunteja ja tunteja sirkuksesta sekä sirkuksesta kirjoittamisesta puhumiseen. Kaikenkaikkiaan koko festivaalista ja residenssistä erityisesti jäi upea olo. Kiitos siitä kuuluu ainakin Humorologie-festivaalin Grietille ja Koenille, keskusteluja johtaneelle ja meitä noviiseja sirkuksen saloihin johdattaneelle Yohannille, mahtaville kollegoille Adolfolle, Andreealle, Elinalle, Helenille, Katalinille, Katelle, Lauralle, Sedalle ja Zvonimirille, pöydän ääressä vierailleille asiantuntijoille sekä erityisesti rohkeille artisteille, jotka uskalsivat istua samaan pöytään kymmenen journalistin kanssa!

Festivaali on alkanut huumorifestivaalina, ja osa ohjelmistosta on edelleen komiikkaa. Sirkuksen osuus ohjelmistosta on kuitenkin dominoivampi ja festivaali saattaakin saada tulevaisuudessa uuden nimen.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...